Kaksoisuralla – miten yhdistää urheilu ja opiskelu?
Inkki Inola on maastohiihtäjä Laukaan Kuusasta. Seuraamme Inkin matkaa Pekingin paralympialaisiin 2022. Inkin kynä sauhuaa kuukausittain blogissamme. Urheilun ja opintojen yhdistäminen onnistui hyvin lukiossa.
Suurin apu kaksoisuralle opiskelujen ja kilpaurheilun yhdistämisessä on ollut ehdottomasti Laukaan lukio. Lukioaika on tutkitusti haastavin vaihe nuoren urheilijan polulla yhdistää tavoitteellinen urheilu ja koulumenestys jatko-opiskeluja varten. Moni nuori hakee urheilulukioihin ja niin tein aluksi minäkin.
Todellisuus iski nopeasti silmille, eivätkä lupaukset urheilun ja opiskelujen yhdistämisen helppoudesta toteutuneet. Esimerkiksi meille todettiin heti ensimmäisenä päivänä, että harjoitukset eivät ole syy myöhästyä tai lähteä tunnilta minuuttiakaan aikaisemmin. Yli kuuden tunnin poissaolot leirien vuoksi johtivat automaattisesti kurssin hylkäämiseen siitä huolimatta, vaikka oli tehnyt korvaavat tehtävät.
Onneksi pääsin vaihtamaan kotikunnan lukioon Laukaaseen. Tuo päätös on ollut koko kaksoisurani kannalta ratkaiseva. Jälleen tuli todistettua, ettei kannata lähteä merta edemmäksi kalaan. Laukaan lukiossa urheilun ja opiskelun yhdistäminen onnistui loistavasti. Kun leiri- tai kisamatkojen vuoksi tarvitsin ”lomaa”, se järjestyi aina ongelmitta, jopa koeviikolla. Tietysti oli tärkeää, että itse myös hoidin oman tonttini jämptisti ja tein sovitut leirien aikaiset tehtävät ja pysyin siten kurssin tahdissa mukana.
Lämmin henki ja aitoa ja tukea urheiluun
Mieleen jäi erityisesti koko lukion henkilökunnan aito kiinnostus ja tuki urheilun ja opiskelun yhdistämistä kohtaan. Mieleen jäi myös todella lämmin yhteisöllisyys, joka lukiossamme vallitsi opettajien, henkilökunnan ja oppilaiden välillä. Treenit oli helppo toteuttaa ennen koulun alkua tai hyppytunneilla koulun salissa tai ulkona. Lukion vierestä lähteehän niin pyörätie kuin maakuntaurakin.
Iso merkitys urheilun ja opiskelun yhdistämiselle oli myös sillä, että kurssien vaihdot ja sijoittelu eri jaksoihin oli vaivatonta. Siinäkin otettiin huomioon esimerkiksi kisakausi lukion neljännen ja viidennen jakson aikana, jolloin poissaoloja tulisi eniten.
Sopivan kokonsa ansiosta tunsimme Laukaan lukiossa kaikki toisemme. Välitunnit pystyi käyttämään pingiksen pelaamiseen sen sijaan, että olisi pitänyt suunnistaa suuressa ihmismassassa etsimässä seuraavan tunnin luokkaa. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta tästä taitaisi tulla blogin sijaan romaani.
Olen todella kiitollinen Laukaan lukiolle siellä vietetyistä opiskeluvuosista. Koulun ei tarvitse olla suuri tai erityisin statuksin varustettu ollakseen p a r a s, vaan sen ratkaisee ammattitaitoinen henkilökunta ja sydämellinen asenne!
-Inkki