Vaikeuksien kautta Lillehammerin MM-kilpailuihin
Korona uhkasi tehdä Lillehammerin MM-kilpailumatkasta pannukakun. Kilpailuista palasi sisuuntunut olympiaurheilija Inkki Inola kotiin Laukaaseen. Seuraamme Inkin matkaa Pekingin paralympialaisiin helmikuussa 2022. Inkin kynä sauhuaa kuukausittain blogissamme.
Kuvassa opas Arttu Kaario ja parahiihtäjä Inkki Inola Lillehammerin MM-kilpailuissa.
Toinen kauden pääkilpailuista, Lillehammerin MM-kilpailut on takana. Palasimme kotimaahan sopivasti jännittämään ensimmäisten aluevaalien tulosta. Kisoista tarttui kokemusta siitä, miten 29 sadasosalla karsiudutaan välieristä.
MM-osallistuminen vaakalaudalla
Tammikuun alun vaikeuksien jälkeen oli suorastaan ihme, että pääsimme hiihtämään MM-kilpailuissa yhden matkan. Norjaan oli alun perin tarkoitus lähteä jo tammikuun 10. päivä ja niinpä koko joukkue kävi pari päivää aikaisemmin vaaditussa PRC testissä. Järkytys oli aikamoinen, kun joukkueemme taustajoukoista paljastui positiivinen testitulos. Tartunnan saanut henkilö oli täysin oireeton, joten minkäänlaista ennakkoaavistusta ei ollut testeihin mennessä.
Koronatartunnasta johtuen lähes koko muu joukkue joutui karanteeniin ja MM-kisoihin osallistuminen vaakalaudalle. Tästä alkoi viikon kestänyt epätietoisuus seuraavan kuukauden suunnitelmien osalta. Kuuden päivän karanteenin jälkeen joukkueemme sai vihreää valoa Suomen lääkäreiltä ja aloimme selvittämään mahdollisuutta osallistua kisoihin jäljellä oleville matkoille. Toinen päämatkoistani perinteisen 12,5 km oli jo menetetty. Tämä kilpailun avauslähtö hiihdettiin samana päivänä, jona karanteenimme loppuivat. Muille matkoille olisi kuitenkin hyvin aikaa. Seuraava takapakki tuli kuitenkin Norjasta, kun paikallisten koronasääntöjen mukaan emme saaneet saapua maahan ennen 18. tammikuuta, joka oli sama päivä kuin toisella maastohiihtomatkalla.
Päätimme kuitenkin yrittää viimeiseen kilpailuun, perinteisen sprinttiin, joka oli ennakolta kaikista tärkein. Kisajärjestäjät eivät kuitenkaan aluksi suostuneet ottamaan meitä kesken kisojen vastaan. Yhdessä paralympiakomitean kanssa päävalmentajamme tekivät kuitenkin suuren työn neuvotteluissa kisaorganisaation ja kansainvälisen lajiliiton kanssa. Viimein saimme luvan saapua Norjaan muutama päivä ennen kisan starttia.
Lopultakin lähtöviivalle – tulos yllätti
Pääsimme toisella yrittämällä matkaan ja kaikki koronatestit koko matkan ajan näyttivät onneksi negatiivista. Itse kilpailusta tuli kuitenkin tavoitteisiin nähden pannukakku. Edellispäivän avaavissa vedoissa meno tuntui hyvältä samoin kilpailuaamun suksitestissä. Kisassa tehot olivat kuitenkin poissa, enkä saanut hiihtoon
riittävää terävyyttä. Erot olivat todella pienet ja jäimme välieräpaikasta vain 29 sadasosaa. Viides sijakin olisi ollut vain muutaman sekunnin päässä. Niin lähellä mutta lauantaipäivän vireellä liian kaukana. Suksi oli kuitenkin erinomainen ja huolto teki koko reissun ajan erinomaista työtä, mistä lämpimät kiitokset.
Hiihto riitti nyt Lillehammerin MM-kilpailuissa 10. sijaan. Odotin ja lähdimme hakemaan paljon enemmän. Fiilis on todella pettynyt. Katse on kuitenkin käännettävä kohti Pekingin olympialaisia. Tällä viikolla oli alun perin tarkoitus kilpailla Ruotsissa Östersundissa. Päätimme kuitenkin tammikuun alussa koronatilanteen pahentuessa keskittyä suosiolla vain arvokisoihin ja tulla Lillehammerista suoraan Suomeen. Täällä pystymme toivottavasti ainakin harjoittelemaan ja kilpailemaan koronaturvallisemmin, jotta Pekingin kisamatka ei vaarannu. Koronatartunta kuukausi ennen kisoihin lähtöä saattaisi olla kohtalokas.
Lämmin kiitos kaikille kannustuksesta! Nyt entistä kovemmalla mitalin nälällä kohti Pekingiä.
Inkki
