Hirviareena – kysymyksiä ja vastauksia
Leppäveden liikuntapuistoon rakennettujen urheiluhallien operaattoriyhtiö Hirviareena oy asetettiin konkurssiin 12.2. (lue uutinen 7.2. konkurssista) Konkurssipesä ei jatkanut hallien pyörittämistä ja katkaisi vuokranmaksun. Tämä johti siihen, että Hirviareenan hallit siirtyvät kokonaisuudessaan Laukaan kunnan hallintaan 15.2.2025 alkaen (uutinen 14.2. Hirviareenan hallit Laukaan kunnan hallintaan). Hallien käyttöä pyritään jatkamaan keskeytyksettä. Käyttöehdot ja vuorojen hinnoittelu muuttuvat. Ohjeet Hirviareenan hallivuorojen varaajille ja käyttäjille.
Kysymyksiä ja vastauksia
Hirviareenan tilanne on synnyttänyt asukkaissa, hallivuoroja käyttävissä ja muissa sidosryhmissä kysymyksiä ja huolta. Tälle sivuille kootaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin asian selkeyttämiseksi kuntalaisille. On myös aiheellista oikaista muutamia halleihin liittyviä väitteitä, joita sosiaalisen median keskusteluissa on julkaistu.
Sivun lopussa on myös palautekanava, jonka kautta on mahdollista jättää Hirviareenaan liittyviä kysymyksiä. Tutustuthan jo julkaistuihin kysymyksiin ja vastauksiin ennen kysymyksen lähettämistä.
Pyrimme vastaamaan asiallisiin ja konkreettisiin kysymyksiin sitä mukaan, kun asioita saadaan selvitettyä.
Hirviareena on liikuntakeskus Leppäveden liikuntapuistossa Laukaassa. Hirviareenan monitoimihallissa on 1500 katsojan areenakenttä, kaksi harjoituskenttää, liiketiloja, keittiötilat ja muita tiloja. Monitoimihalli soveltuu salibandyyn, lentopalloon ja koripalloon. Hirviareenaan kuuluu myös ylipainehalli jalkapallon, pesäpallon ja amerikkalaisen jalkapallon käyttöön. Hirviareena on toteutettu Laukaan kunnan hankintana.
Kysymyksiä ja vastauksia
A. Hallien rakentaminen ja osapuolet
Hirviareena on keskinäisen kiinteistöosakeyhtiö Leppävesi Areenan omistama liikuntakeskus Laukaan Leppävedellä. Monitoimihallissa on 1500 katsojan areenakenttä ja kaksi harjoituskenttää, ravintola ja liiketiloja. Hirviareenaan kuuluu myös ylipainehalli, jossa on täysikokoinen jalkapallokenttä. Hirviareena on toteutettu Laukaan kunnan hankintana.
Hirviareenan areenakenttä soveltuu salibandyn lisäksi futsaliin, koripalloon ja lentopalloon. Areenakentän lisäksi hallissa on lisäksi kaksi täysimittaista harjoituskenttää, kahvio-/ravintolatilat ja muita tiloja.
Hirviareenaan kuuluu myös kuplahalli esimerkiksi jalkapallon, pesäpallon ja amerikkalaisen jalkapallon käyttöön.
Hirviareena soveltuu monenlaisten tapahtumien ja messujen järjestämiseen. Katsomopaikkoja Areenakentällä on 1500.
Kiinteistöosakeyhtiö Leppävesiareena Oy omistaa hallit ja on rakennuttanut ne. Kiinteistöyhtiön taustalla ovat Jouni Tikka (pj.) ja Jaakko Kurikka (tj.).
Laukaan kunta on Hirviareenan hallien päävuokralainen. Laukaan kunta välivuokraa hallit kiinteistöyhtiöltä ja on vuokrannut ne edelleen Hirviareena Oy:lle.
Hirviareena Oy on hallien operaattoriyhtiö, jonka tehtävä oli vastata hallien vuokraamisesta, tapahtumista ja hallien ravintolatoiminnasta. Hirviareena Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Mikko Seppälä ja toimitusjohtaja on Juuso Mörsky.
Hirviareena Oy julkaisi 23.1.2025 tiedon, että yhtiö on menettänyt omat pääomansa, eikä yhtiön rahoitus riitä pyörittämään hallien toimintaa.
Hallit rakennutti ja omistaa 100 %:sti kiinteistöosakeyhtiö Leppävesiareena Oy. Kiinteistöyhtiö on vastannut hallien rakentamisen kuluista. Laukaan kunta on päättänyt ostaa 5 %:n osuuden Kiinteistöosakeyhtiön osakekannasta 50 euron hintaan (Kunnanhallitus 9.9.2024 §163). Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, joten se ei ole toistaiseksi astunut voimaan.
Hallihankkeen toteuttamiseen ja hallien pyörittämiseen Laukaan kunta etsi mallia, jossa yksityisellä riskillä ja pääomalla toimiva yritys pyörittää liikuntahalleja.
Yleisiä vaihtoehtoja investointien toteuttamiseen julkisella ja yksityisellä puolella on kolme: a) kunta voi rakentaa hallit omaan taseeseen kunnan investointina, b) kunta toteuttaa hallit kiinteistöleasingrahoituksella (Laukaan kunnassa on toteutettu useita rakennusinvestointeja, esimerkiksi Lievestuoreen koulu leasing-rahoituksella) tai c) kunta vuokraa hallit yksityiseltä operaattoriyhtiöltä välivuokramallilla. Hallit rakentaa yksityinen kiinteistöyhtiö. Ratkaisuksi valittiin tuolloin vaihtoehto C eli välivuokramalli, jolloin investointi ei tullut rasitteeksi Laukaan kunnan taseeseen.
Ajatus liikuntapuiston toteuttamisesta Leppävedelle syntyi 2000-luvun alussa, jolloin tehtiin ensimmäiset selvitykset ja suunnitelmaluonnokset liikuntapuiston toiminnoista ja rakentamisesta. Liikuntapuiston suunnittelu käynnistyi konkreettisesti, kun kunta sai ostettua alueen kiinteistöt Jyväskylän kaupungilta ja Simla Ky:ltä vuosina 2013 ja 2015.
Kunnan vuoden 2018 talousarvioon kirjattiin toimenpiteeksi Leppäveden liikuntapuiston Master Plan -suunnitelman käynnistäminen. Leppäveden liikuntapuiston osallistava kehittämissuunnitelma valmistui 14.6.2018 ja se esiteltiin kunnanhallitukselle kesäkuussa 2018. Kehittämissuunnitelma, jossa visioitiin suuntaviivat erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavan virkistysalueen ja liikuntapuiston rakentamiseen. Kehittämissuunnitelman laatimiseen osallistettiin kattavasti asukkaita ja muita sidosryhmiä. Tutustu kehittämissuunnitelmaan. Leppäveden liikuntapuiston kehittämissuunnitelma pohjautuu Laukaan kuntastrategiaan 2016–2020, jossa yhtenä painopisteenä oli tarjota monipuolisia liikuntapalveluita ja panostaa laukaalaisten liikkumiseen ja hyvinvointiliiketoimintaan.
Päätöstä suunnitelmasta ei tuolloin tehty. Kehittämissuunnitelman pohjalta käynnistettiin asemakaavan laatiminen. Asemakaava lähti vireille, kun kunnanhallitus hyväksyi vuoden 2018 kaavoituskatsauksen ja sen yhteydessä olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) 18.6.2018 §124. Asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 18.3.2019 §9 ja se tuli voimaan 30.4.2019.
Päätös Leppäveden liikuntapuistoon tulevien hallien rakentamisesta tehtiin 3.6.2019 Laukaan kunnanvaltuustossa. Hallien rakentamispäätös ja sovellettavat sopimukset tehtiin edellisellä valtuustokaudella. Nyt kunnan on kannettava vastuu aiemmin tehdyistä sopimuksista.
Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Leppävesi Areena hallituksen puheenjohtaja on Jouni Tikka ja jäsen ja varsinainen jäsen Jaakko Kurikka.
Hirviareena Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Mikko Seppälä ja hallituksen jäsenet ovat Mikko Römpötti, Sanna Jylänki ja Petri Kauko.
Hirviareena Oy:n taloudesta vastasi yhtiön hallitus ja sen toimintaa pyöritti yhtiön hallituksen nimeämä toimitusjohtaja, jotka voivat antaa tietoa osakeyhtiön sisäisistä asioista.
Hirviareena Oy:n toimitusjohtaja Juuso Mörsky kertoo, että pian yhtiön toiminnan käynnistyttyä Hirviareena Oy:n hallitus havaitsi, että olemassa olevalla sopimus- ja kulurakenteella sekä tuottoennusteella vuokralaisena toimivalle operaattoriyhtiöllä ei ole pitkällä tähtäimellä liiketoimintaedellytyksiä. https://hirviareena.fi/2025/01/23/tiedote-23-1-2025 . Operaattoriyhtiön taloutta rasittivat käynnistysvaiheessa välttämättömät alkuinvestoinnit kuten hallin irtaimiston hankkiminen ja ravintolainvestointi. Hallien kuukausittaiset ylläpitokustannukset ovat tämän kokoluokan halleissa merkittävät. Pelkästään energia- ja lämmityskustannukset ovat talvikuukausina useita kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa.
Ilman merkittävää alkupääomaa operaattoriyhtiön pystyssä pysyminen osoittautui mahdottomaksi. Operaattoriyhtiö halusi toimia vastuullisesti. Yhtiö lähti välittömästi selvittämään vaihtoehtoja ja jätti konkurssihakemuksen 7.2.2025. Lisätietoa Hirviareena Oy:n toiminnasta antaa Hirviareenan hallitus.
B. Taloudelliset seuraamukset Hirviareenan kaatumisesta
Laukaan kunta on hallien päävuokralainen, joten tilat ja hallien toiminta siirtyivät Laukaan kunnan haltuun, kun Hirviareena Oy asetettiin konkurssiin. Laukaan kunnan vapaa-aikapalvelut vastaa käytännössä hallien toiminnasta 15.2.2025 alkaen.
Lisätietoa asiasta löydät asiaa käsittelevistä verkkouutisista.
Kun hallien rakentamisesta päätettiin, luotiin sopimusmalli, jossa Laukaan kunta välivuokraa hallit kiinteistöosakeyhtiöltä 15 vuoden ajaksi 750 000 eurolla ja vuokraa ne edelleen hallien operaattoriyhtiölle 750 000 eurolla. Operaattoriyhtiön tuli vastata hallien toiminnasta ja vuokrauksesta ilta- ja viikonloppuaikaan.
Laukaan kunta sitoutui vuokraamaan operaattoriyhtiöltä hallien päivävuorot 15 vuoden ajan 250 000 eurolla vuodessa.
Koska Hirviareena Oy haettiin konkurssiin, hallien operointi siirtyi tehtyjen sopimusten mukaisesti hallien päävuokralaiselle Laukaan kunnalle. Laukaan kunta joutuu vastaamaan kokonaisuudessaan hallien 750 000 euron vuosivuorasta kiinteistöosakeyhtiölle sekä hallien ylläpitokuluista kuten lämmityksestä, sähköstä ja laitteista ja varusteista seuraavien viidentoista vuoden ajan.
Tämän hetken karkean arvion mukaan kulut voivat olla 15 vuoden sopimusaikana kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin mihin kunta oli varautunut. Kuluja on vaikea arvioida tarkasti tällä hetkellä.
Taloudellisesti hallit aiheuttavat Laukaan kunnalle ennakoitua korkeampia kustannuksia. Alkuperäisessä suunnitelmassa kunnan osuus kustannuksista oli hallien päivävuokrat 250 000 euroa vuodessa 15 vuoden vuokra-ajalla. Operaattoriyhtiön konkurssin myötä kustannukset kasvavat. Kunta joutuu vastaamaan kokonaisuudessaan hallien vuokrakustannuksista, mikä on 750 000 euroa vuodessa. Lisäksi tulevat hallien ylläpito- ja operointikustannukset, joiden arvioidaan olevan noin 1 miljoona euroa vuodessa alkuvuosina. Myöhemmin kustannusten arvioidaan laskevan jonkin verran, kun alkuinvestoinnit saadaan kuoletettua ja hallien käyttöastetta kasvatettua. Tuolloin myös kaikki tulot halleista tulevat Laukaan kunnalle.
Kustannusten kasvun vastapainoksi kaikki hallien myyntitulot tulevat kunnalle. Arvioiden mukaan myyntitulot olisivat alkuvaiheessa noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa ja myöhemmin noin 1 miljoona euroa vuodessa. Näin ollen hallien toimintakate olisi alkuvaiheessa noin -1,25 miljoonaa euroa ja myöhemmin noin -0,75 miljoonaa euroa. Laskelmat käyvät ilmi Laukaan kunnanhallituksen 14.2.2025 pöytäkirjasta ( § 41) .
Hallien hyödyntäminen ja käyttöasteen kasvattaminen ovat vielä alkuvaiheessa, sillä hallit on otettu käyttöön vain muutama kuukausi sitten ja hallit siirtyivät Laukaan kunnan hallintaan 15.2.2025. Laukaan kunnan on nyt mahdollista vaikuttaa hallien hinnoittelulla ja omilla toimenpiteillään hallien käyttöasteen kasvattamiseen ja vuokrata ja tuoda halleihin erilaisia tapahtumia. Tämä työ on vielä alussa. Ensin tarvitaan päättäjiltä poliittista ohjausta hallien toimintaan.
Laukaan kunnan liikuntapalveluihin ja -investointeihin käyttämä raha merkittävästi Keski-Suomen ja maan keskiarvoja alhaisempi myös hallien haltuunoton jälkeen
Liikuntapalveluihin käytetään Laukaassa rahaa vähemmän kuin muualla maassa ja monessa naapurikunnassa myös Hirviareenan hallien haltuunoton jälkeen. Laukaan kunta käytti liikunnan ja ulkoilun palveluihin 84 euroa asukasta kohden, mikä on verraten pieni summa muihin kuntiin nähden. Keskimäärin Suomen kunnat käyttivät 146 e/as ja saman kokoluokan kunnat valtakunnallisesti 163 e/as.
Laukaassa ja naapurikunnissa liikuntaan ja ulkoiluun käytettiin rahaa seuraavasti:
Jyväskylä 150 e/asukas
Äänekoski 215 e/asukas
Muurame 92 e/asukas
Toivakka 91 e/asukas
Laukaa 84 e/asukas
Hankasalmi 77 e/asukas
Laukaan liikuntapalveluihin käyttämä raha on siis verraten pieni. Vuosien 2024 ja 2025 aikana liikuntapalvelujen talousarviota on sopeutettu entisestään. Vuosien 2014–2023 aikana summa on vaihdellut 55–88 e/as ja on ollut jatkuvasti merkittävästi koko maan keskiarvoja alhaisempi. Esimerkiksi puolen miljoonan euron lisäys liikuntapalvelujen kustannuksiin tarkoittaisi Laukaassa noin 26 euron lisäystä asukasta kohden.
Laskelmat käyvät ilmi Laukaan kunnanhallituksen 14.2.2025 pöytäkirjasta ( § 41) .
Laukaan kunnan toimintakate talousarviossa 2025 on noin 59 miljoonaa euroa. Hallien ylläpidosta aiheutuva nettokustannusten pysyvä nousu on arvioiden mukaan noin 0,5 miljoonaa euroa. Se vastaa noin 0,8 prosenttia koko kunnan toimintakatteesta. Hallien pyörittämisestä koituvat kustannukset eivät vaaranna Laukaan kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä.
Laukaan kunnan liikuntapalveluihin ja -investointeihin käyttämä raha merkittävästi Keski-Suomen ja maan keskiarvoja alhaisempi
Liikuntapalveluihin käytetään Laukaassa rahaa vähemmän kuin muualla maassa ja monessa naapurikunnassa myös Hirviareenan hallien haltuunoton jälkeen. Laukaan kunta käytti liikunnan ja ulkoilun palveluihin 84 euroa asukasta kohden, mikä on verraten pieni summa muihin kuntiin nähden. Keskimäärin Suomen kunnat käyttivät 146 e/as ja saman kokoluokan kunnat valtakunnallisesti 163 e/as. Lisätietoa löydät Laukaan kunnanhallituksen 14.2.2025 pöytäkirjasta ( § 41) .
Laukaassa ei esimerkiksi ole kunnan omistamaa ja pyörittämää uimahallia eikä jäähallia. Hirviareenan hallien siirtyminen Laukan kunnan hallintaan ei kaada Laukaan kuntaa.
Laukaan kehitysyhtiö osti keväällä 2024 40 % operaattoriyhtiön osakkeista 100 000 eurolla. Osakkeiden ostosta uutisoitiin Laukaan yrityspalvelujen verkkosivuille ja medioissa. Osakekaupan myötä Laukaan kehitysyhtiö sai hallituspaikan Hirviareena Oy:n hallituksesta ja Laukaan Kehitysyhtiö ja sen omistaja Laukaan kunta pääsivät ohjaamaan halliyhtiön toimintaa entistä paremmin.
C. Hallihankkeen laillisuus ja valitukset
Hallinhankepäätöksestä tehtiin valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus totesi hallihankkeen rakentamispäätöksestä tehdyt valitukset aiheettomiksi ja vuonna 2019 Laukaan kunnan kiinteistöyhtiön kanssa tekemät sopimukset lainvoimaisiksi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen eikä myöntänyt oikeutta valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Perustetta päätöksen muuttamiseen ei ollut. Päätös todettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella lainvoimaiseksi.
Sopimusten osapuolet ovat puolin ja toisin velvollisia myötävaikuttamaan sopimusten toteuttamiseen. Sopimuksesta ei ole vallitsevan käsityksen mukaan mahdollista irtautua yksipuolisesti ilman taloudellisia seuraamuksia. Sopimusrikkomuksen seurauksia ovat sopimukseen sisältyvän sopimussakon 200 000 euroa laukeaminen sekä mitä todennäköisimmin mahdolliset muut korvausvaateet, jotka saattavat nousta hyvinkin huomattaviin summiin. Sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä kunta on käyttänyt asiantuntija-apua.
Kunnan valtuustoseminaarissa on käsitelty muun muassa mahdollista sopimusten purkamista ja esitelty, mitä seuraamuksia sopimusten purkamisesta voi seurata Laukaan kunnalle ja virkavastuussa oleville viranhaltijoille ja päättäjille henkilöinä.
Jälkikäteen on ilmennyt, että osa luottamushenkilöistä on kokenut mahdollisten taloudellisten seuraamusten esiin nostamisen uhkailuna. Tarkoitus on ollut käsitellä avoimesti eri vaihtoehtoja ja tuoda päätöksentekoon vaikuttavat asiat mahdollisimman laajasti viranhaltijoiden ja päättäjien tietoon, päätöksenteon tueksi. Eri vaihtoehtojen esiin tuomisella on haluttu varmistaa Laukaan kunnan viranhaltijoiden sekä päättäjien oikeusturvaa.
Kuka tahansa voi tehdä poliisille rikosilmoituksen, jos epäilee rikosta. Tutkinnan aiheellisuudesta ja aloittamisesta päättää poliisiviranomainen. Tutkinnasta tulee julkinen asia, mikäli poliisi päättää käynnistää esitutkinnan.
Seuraavat asiat ovat olleet esillä julkisuudessa:
Poliisille tehtiin hankkeeseen liittyen kaksi tutkintapyyntöä keväällä 2023. Tutkintapyynnöt yhdistettiin ja esiselvityksen jälkeen poliisi päätti olla aloittamatta esitutkintaa, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta. Asiasta uutisoi muun muassa Yle 20.7.2023 Poliisi ei avaa esitutkintaa Laukaan Leppäveden urheiluhallihankkeesta
Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi 19.2.2025, että poliisi on avannut Laukaan Leppäveden hallihankkeisiin liittyvän tutkintapyynnön, koska päätökseen tyytymättömät tutkintapyyntöjen tekijät valittivat ratkaisusta syyttäjänvirastoon ja vaativat syyttäjää määräämään esitutkinnan suoritettavaksi. Keskisuomalaisen mukaan Tutkintapyyntö on nyt avattu uudestaan, koska syyttäjä pyysi poliisilta lisäselvityksiä päätöksentekonsa tueksi. Päätöksiä esitutkinnasta odotetaan, lähiviikkojen aikana, kertoi rikoskomisario Toni Peuha Sisä-Suomen poliisista Keskisuomalaisen uutisessa 19.2. Rikoskomisario Peuhan mukaan syyttäjän pyytämät lisäselvitykset koskivat hankintamenettelyä. Keskisuomalainen 19.2.2025: Poliisi avasi Hirviareenasta tehdyn tutkintapyynnön – syyttäjän ratkaisua esitutkinnasta odotetaan lähiviikkoina (uutinen vain tilaajille).
Rikosilmoituksiin liittyvät asiat kuuluvat poliisiviranomaiselle. Laukaan kunta ei pystyy kommentoimaan ei-julkisia ja keskeneräisiä poliisiasioita.
Hallinhankinta kilpailutettiin julkisena hankintana EU:n hankintalain mukaisesti. Kilpailutuksen kautta hallien rakennuttajaksi valittiin Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Leppävesi Areena Oy, jonka taustalla ovat Jouni Tikka ja Jaakko Kurikka. Hankintapäätös on saanut lainvoiman. Kiinteistöosakeyhtiö Leppävesi Areena Oy on Hirviareenan hallien omistaja.
D. Toiminnan jatkuminen Hirviareenalla
Laukaan kunta pyrkii löytämään ratkaisun, jossa hallien toiminta jatkuisi keskeytyksettä tai mahdollisimman lyhyellä keskeytyksellä. Asiasta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Jos Hirviareena Oy hakeutuu tai haetaan konkurssiin, tuomioistuin määrää konkurssipesälle määrää pesähoitajan, joka päättää konkurssipesän asioista.
Hirviareenan urheiluhallit siirtyvät kokonaan Laukaan kunnan hallintaan 15.2.2025 alkaen (uutinen Laukaan kunnan verkkosivuilla 14.2). Hallien toimintaa pyritään jatkamaan ilman keskeytyksiä. LIsätietoa hallivuorojen varauksista ja hallien käytöstä antaa Laukaan kunnan vapaa-aikapalvelut. Sisäliikuntatilojen ja varaukset ja Hirviareena.
Kunta tulee järjestämään urheiluseuroille ja muille kumppaneille seurafoorumin hallien käytön jatkamisesta ja käytön kehittämisestä akuuttien selvitettävien asioiden jälkeen myöhemmin.
Lisäkysymyksiä Hirviareenasta?
Laukaan palautepalvelun kautta voit lähettää Hirviareenaan liittyviä kysymyksiä, joihin et näiltä sivuilta löytänyt vastauksia.
Lisätietoja
Eero Raittila
vs. konsernipalvelujohtaja
040 663 7306
Kuntala Väistö, Laukaantie 14, PL 6
41341, Laukaa
henkilöstöhallinnon johto
– palkkausjärjestelmän kehittäminen
– palkkaustyöryhmä
– yhteistoiminta ja paikallisneuvottelut
– työsuojeluyhteistyö
taloushallinto
keskushallinto
Salla Turpeinen
Vapaa-aikajohtaja
050 473 0121
Kuntala Väistö, Laukaantie 14, PL 6
41341, Laukaa
Vapaa-aikapalvelujen tulosyksikköön kuuluvien liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden, kehittämishankkeiden sekä Multamäen leirikeskuksen johtotehtävät, päätöksenteon valmistelu, avustukset, viestintä, seuranta ja arviointi.