Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuoden vaihteessa

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin 1.1.2025. Uudistus tuo palvelut lähemmäs käyttäjiä. Samalla palveluita on helpompi muotoilla työnhakijoiden ja yritysten paikallisiin tarpeisiin sopiviksi.

TE-toimiston ovet sulkeutuvat ja kuntien palvelupisteet avaavat ovensa 2.1.2025 

Keskisuomalaiset työnhakijat hoitavat työnhakuun liittyviä asioita kuntien palvelupisteissä vuoden 2025 alusta alkaen. Valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan 1.1.2025. TE-toimistojen henkilökunta siirtyy työskentelemään kuntien muodostamille työllisyysalueille sekä muihin valtion virastoihin. Muutokseen on aikaa nyt 100 päivää.

Työvoimapalveluiden siirto valtiolta työllisyysalueille on historiallisen mittava uudistus. Työvoimapalveluita käyttävät henkilöasiakkaiden lisäksi myös yritykset. Kaikkien Keski-Suomen kuntien työnhakija- ja yritysasiakkaat saavat palveluita normaalisti vuoden vaihteen jälkeen, mutta pieneen viiveeseen asioiden hoidossa on syytä varautua. Työnhakijoiden työnhaku pysyy voimassa normaalisti muutoksesta huolimatta.

– Työllisyysalueiden palvelunumeroissa ja palveluissa voi olla tavallista enemmän ruuhkaa tammikuun alussa. Oma työntekijä voi muutoksen yhteydessä vaihtua, joten vanhat puhelinnumerot eivät enää välttämättä toimi. Paikan päälle palvelupisteisiin ei kuitenkaan kannata tulla vuoden ensimmäisinä päivinä, ellei siihen ole pakottavaa syytä. Paras tapa hoitaa työnhaun asioitaan on jättää yhteydenottopyyntö Oma asiointi –verkkopalvelussa, joka löytyy Työmarkkinatorilta, Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen valmistelun projektijohtaja Riikka Hytönen kertoo. 

Keski-Suomeen muodostuu kolme työllisyysaluetta, joiden vastuukuntina toimivat Jyväskylä, Jämsä ja Äänekoski. Keski-Suomessa meneillään olevat työllisyyden kuntakokeilut jatkavat vuoden 2024 loppuun asti suunnitellusti.

Työllisyysalueet avaavat asiakaspalvelutiloja työnhakijoille eri kuntiin vuoden vaihteessa

Työnhakija- tai yritysasiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, vaikka työvoimapalveluiden palveluntarjoaja vaihtuu. Henkilö- ja yritysasiakkaiden sähköisenä asiointipaikkana toimii jatkossakin Työmarkkinatorin Oma asiointi -verkkopalvelu. Työmarkkinatori on korvannut TE-toimistojen verkkosivut jo aiemmin. Tämän lisäksi palvelut löytyvät oman kunnan tai työllisyysalueen verkkosivujen kautta.

Jyväskyläisiä ja muuramelaisia työnhakijoita palvellaan 1.1.2025 alkaen kahdessa osoitteessa. Jyväskylässä työnhakijat asioivat osoitteessa Asemakatu 4. Vieraskielisille suunnatut International House Jyväskylän palvelut sijaitsevat osoitteessa Hannikaisenkatu 11 – 13. Yritykset voivat olla yhteydessä jatkossakin Jyväskylän elinkeinopalveluihin puhelimitse tai verkkolomakkeella. Muuramessa työnhakijat asioivat osoitteessa Virastotie 8. 

Laukaa kuuluu 13 kunnan muodostamaan Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen, jonka päätoimipiste on Äänekosken kaupungintalolla (1.kerros), Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski. Äänekosken päätoimipisteessä työnhakija- ja työantaja-asiakkaille tarjotaan palvelua ajanvarauksella sekä ilman ajanvarausta. Muilla virkapaikoilla ja kuntien palvelupisteillä palvelut toimivat ajanvarauksella. Jokaisessa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen kunnassa on myös oma toimipiste kunnan tiloissa, alla kunnan toimipisteet ja niiden osoitteet. 

Virkapaikat (ajanvarauksella, paitsi Äänekoski):

Äänekosken kaupunki, Hallintokatu 4 (päätoimipiste), 44100 Äänekoski

Laukaan kunta, Arwidssonintie 15–17, 41340 Laukaa (ajanvarauksella)

Työnhakija- ja yritysasiakkaiden oma yhteyshenkilö sekä asiointipaikka saattaa vaihtua muutoksen yhteydessä.

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat 13 kuntaa: Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylä ja Muurame muodostavat oman työllisyysalueensa. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat Joutsa, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Toivakka ja Jämsä.

Kunnille työkaluja elinvoiman kehittämiseen

Uudistus tuo palvelut lähemmäksi käyttäjiä. Työvoimapalveluista tulee osa kunnan peruspalvelua esimerkiksi koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi. 

Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten. Lisäksi kunnat haluavat kohentaa omaa elinvoimaansa ja talouttaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.  

– TE-palveluiden siirtäminen kuntien peruspalveluksi on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla ja muotoilla palveluita työnhakijoille ja yrityksille paikalliseen tapaan sopivaksi. Tavoitteena ei ole vain siirtää työvoimapalveluja ja henkilöstöä valtiolta työllisyysalueille ja kuntiin, vaan kehittää palveluita entistä vaikuttavammaksi. Voimme esimerkiksi suunnata ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, kertoo työllisyysjohtaja Hanna Lähteelä Jyväskylän kaupungilta.

Yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työntekijöiden rekrytointiin omasta kotikunnasta tai omaan kotikuntaan palveluita tuottavasta vastuukunnasta.

– Uudistus tuo työvoimapalvelut paikallisesti lähemmäksi henkilö- ja työnantaja-asiakasta. Paikallistuntemus auttaa vastaamaan työnantajatarpeisiin ja mahdollistaa nopeamman työllistymisen. Korostamme tiivistä keskustelua kunnan ja yritysten välillä. Lisäksi teemme Keski-Suomen kuntien kanssa yhteistyötä työvoiman alueellisen liikkuvuuden eteen. Palveluja uudistettaessakin jatkamme sitä hyvää työllisyyden edistämisen työtä, mitä TE-toimisto on jo vuosikymmenten aikana tehnyt, Jämsän työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti kertoo.

Kunnille kokonaisvastuu kotoutumisesta

Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka myötä kunnille tulee kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahan muuttaneille tarkoitettuja palveluja, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Kotoutuminen nopeutuu, kun maahan muuttanut löytää arjessa tarvittavat palvelut kunnan palveluista ja ne kytketään työn löytämiseen.  Kun elinkeino-, työllisyys- ja kotoutumispalvelut ovat lähellä toisiaan kunnassa, kansainvälisten osaajien houkuttelu ja palvelu on saumattomampaa.

Lisätietoja

Riikka Hytönen, projektijohtaja, Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen valmistelu Äänekosken kaupunki

riikka.hytonen@aanekoski.fi, p. 040 194 6100 

Hanna Lähteelä, työllisyysjohtaja, Jyväskylän kaupunki, hanna.lahteela@jyvaskyla.fi, p. 050 3736 040

Satu Soutolahti, työllisyysaluejohtaja, Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue, Jämsän kaupunki

satu.soutolahti@jamsa.fi, p. 044 901 8420